Blogin edellisessä osassa kerroin hyvän työelämän elementeistä, joita Hyvää Työtä-Akatemian ajattelutavan mukaisesti ovat hyvinvoiva yksilö, mielekäs ja motivoiva työ ja hyvinvoiva työyhteisö. Hyvää työelämää voidaan ajatella voikukkana, jossa juuret kuvastavat hyvinvoivaa yksilöä, multa ja kasvuympäristö mielekästä ja motivoivaa työtä ja näistä muodostuva kukinto ja itse kasvi hyvinvoivaa työyhteisöä.
>> Lue blogisarjan aikaisempi osa täältä.
Tässä blogitekstissä tutustumme tarkemmin siihen, mitä ovat hyvinvoivan yksilön ydin- eli juuritaidot ja miksi niistä kannattaisi olla kiinnostunut.
Yksilön ydin- eli juuritaidot
Yksilön ydin- eli juuritaidot ovat yksilön, sekä esimiehen ja johtajan, mutta myös jokaisen työntekijän tärkeimpiä henkilökohtaisia taitoja. Näitä kuvastavat voikukan juuret: niiden avulla kukka saa vettä ja ravinteita ympäristöstä ja juuristonsa avulla se on myös vuorovaikutuksessa muihin kukkiin. Voikukka voi myös lisääntyä juuristonsa avulla: samoin yksilöiden omaksumat juuritaidot ja hyvinvointi voivat levitä yhteisössä eteenpäin.
Juuritaitoja ovat pysähtymisen ja läsnäolon taito, itsetuntemus ja itsensä johtamisen taito ja yhteyden luomisen ja kuuntelun taito. Mutta mitä nämä taidot ovat ja miten niitä voi kehittää?
Pysähtymisen ja läsnäolon taito on kykyä ja taitoa pysähtyä hetkeen ja vuorovaikutuksen äärelle. Se on kykyä olla aidosti läsnä hetkessä ja suunnata huomio ja tarkkaavaisuus juuri siihen, mitä sillä hetkellä on tekemässä. Se on myös kykyä hallita omaa mieltä ja ajatuksia ja sopivassa hetkessä myös antaa mielen ja ajatusten levätä. Pysähtymisen ja läsnäolon taito mahdollistaa myös kehon ja mielen tilan ja niiden välisen yhteyden aistimisen.
Läsnäolon taito muodostaa pohjan kaikelle henkilökohtaiselle hyvinvoinnille, itsen ja toisten ymmärtämiselle ja arvostavalle kohtaamiselle. Se on johtajan työssä tärkein lähtökohta. Myös kaikki henkilökohtainen ja organisaatiotason luovuus, innovatiivisuus ja kehittyminen syntyy taidosta olla läsnä ja pysähtyä. On helppo ymmärtää, millaista on olla ihmisen kanssa, joka ei ole läsnä, vaan ajatuksissaan matkustaa jossain ihan muissa maailmoissa. Toisaalta, miten vahvan signaalin välittämisestä ja aidosta kohtaamisesta voi pelkällä läsnäololla toiselle välittää.
Itsetuntemus ja itsensä johtamisen taito on aitoa halua tutustua itseen ja ymmärtää itseään, omia luonteenpiirteitään, reaktioitaan, tunteitaan, motivaatiotaan sekä toimintaansa osana ryhmää ja työyhteisöä. Itsetuntemus lähtee siitä, että ymmärrämme, kuka olemme ja mikä on tehnyt meistä sen, joka olemme. Kun tunnemme historiamme ja sen, mistä tähän hetkeen olemme tulleet, on mahdollista myös kehittää sitä, miten johdamme itseämme ja miten säätelemme tunteitamme ja reaktioitamme.
Itsetuntemusta ja itsensä johtamista on vahvasti myös johtajan ja jokaisen työntekijät tunnetaidot ja tunneälykkyys sekä kehotietoisuus ja sen taitava hyödyntäminen johtamisen välineenä. Se, mitä tapahtuu mielessä, koetaan kehossa. Ja mitä koetaan kehossa, heijastuu mieleen. Jos emme pysty säätelemään sitä, mitä meissä sisällä tapahtuu, emme myöskään pysty säätelemään sitä, mitä vuorovaikutuksessa tapahtuu. Siksi kehotietoisuus on johtajalle niin valtavan tärkeää.
Kyky itsetuntemukseen ja itsesäätelyyn muodostaa pohjan sekä itsensä, että muiden johtamiselle ja toisiin ihmisiin vaikuttamiselle. Itsetuntemuksen kehittäminen on koko elämän mittainen matka ja se parhaiten punnitaankin juuri osana normaalia elämää ja ihmissuhteita. On helppoa tuntea itsensä ja hallita reaktioitaan ollessaan yksin, mutta tunnereaktioidemme ja itsensä johtamisen taito punnitaan nimenomaan niissä hetkissä, joissa olemme osana monimutkaisia vuorovaikutusketjuja.
Yhteyden luomisen ja kuuntelun taito on kykyä luoda aito ja rehellinen yhteys toiseen ihmiseen, kykyä kiinnittyä toiseen ja taito aktiivisesti, rehellisesti, läsnäolevasti ja intuitiivisesti kuunnella toista. Jotta voi aidosti kuunnella toista, on osattava pysähtyä ja olla läsnä sekä säädellä tunteitaan ja reaktioitaan: siksi yhteyden luomisen ja kuuntelun taito myös edellyttää muiden juuritaitojen oppimista.
Yhteyden luomisen ja kuuntelun taito muodostaa pohjan kaikelle ihmisten väliselle kanssakäymiselle, vuorovaikutukselle, luottamuksen ja turvallisuuden tunteen luomiselle ja aidolle, rohkealle johtajuudelle. Aktiivinen kuuntelu, jossa en itse mieti, mitä sanoisin seuraavaksi tai pyri muodostamaan ajatuksissani mielipidettä, vaatii opettelua ja harjaantumista, mutta on todellinen (työ-)elämän supertaito: ihminen, joka kykenee luomaan yhteyden toiseen ihmiseen, voi aidosti ja arvostavasti myös johtaa muita.
Yksilön ydin- eli juuritaidot
Juuritaidot vaikuttavat helpoilta ja yksinkertaisilta: kyllähän minä kuuntelen ja minähän olen minä, enkä muuksi muutu. Tosiasiassa ne ovat ehkä kaikkein vaikeimpia ja samalla kaikkein tärkeimpiä taitoja, joita meillä yksilöinä ja myös yhteisön jäseninä voi olla. Jos en osaa pysähtyä ja olla läsnä, jos en tunne itseäni ja jos en aidosti osaa kuunnella, on mahdoton ajatus, että vuorovaikutustilanteissa osaisin toimia kovin taitavasti tai johtajana voisin johtaa muita.
Hyvä uutinen kuitenkin on, että ovat jokaisen opittavissa ja opeteltavissa. Koska kaiken lähtökohtana on nykyhetken tiedostaminen ja siinä eläminen, tärkein lähtökohta onkin pysähtymisen ja läsnäolon taidon oppiminen. Näitä työelämän supertaitoja voit harjoitella esimerkiksi pienillä läsnäolon harjoituksilla päivittäin, normaalin arjen lomassa. Tässä sinua voi auttaa esimerkiksi maksuton 30 hyvinvointia läsnäolosta-opas, jonka päivittäisillä harjoituksilla saat tuotua pieniä läsnäolon ja tiedostamisen hetkiä arkeesi.
Mikäli haluat kehittää koko työyhteisösi ydin- eli juuritaitoja, Hyvää Työtä-Akatemian valmennukset ja koulutukset ovat hyvä tapa tuoda itseymmärryksen teemoja omaan organisaatioon joko johtamistyön, tunne-ja vuorovaikutustaitojen, hyvinvoinnin tai konfliktinratkaisun näkökulmasta.
Blogisarjan seuraavassa osassa tutustumme mielekkääseen ja motivoivaan työhön.
Leppoisin terveisin,
Hanna
>> Blogisarjan osan 1. Hyvä työelämä ja työhyvinvointi tehdään yhdessä löydät täältä.