Hyvää työtä-Akatemia

Kehotietoinen johtajuus – paluu ihmisyyden juurille

Ihmisen lapsi syntyy kaikilla tavoin täysin riippuvaisena toisista ihmisistä. Jo ennen syntymäämme alkuperäinen kielemme on ollut kehon kieli: kehollinen yhteys tuo lapselle turvaa ja ainoan keinon säädellä omaa olotilaa. Pieni vauva elää elämäänsä kehon kautta ja nimenomaan keho auttaa pientä ihmistä kertomaan, mitä minussa ja maailmassa tapahtuu.

Kehollisina olentoina olemme rakennettuja säätelemään hermostomme ja kehomme tilaa nimenomaan yhdessä toisten ihmisten kanssa: toisen ihmisen turvallinen läsnäolo mahdollistaa yhteisen vireys- ja tunnetilan säätelyn sekä terveyden, kasvun ja palautumisen. Kun saamme riittävästi kokemuksia vireystilan säätelystä ja rauhoittumisesta toisen ihmisen kanssa, opimme vähitellen myös säätelemään olotilaamme itse.

Kehollisuus ja kehon kautta eläminen ei kuitenkaan poistu aikuisenakaan eikä ihmisen tarve keholliseen yhteyteen häviä missään vaiheessa. Eristyminen toisista ihmisistä saa autonomisen hermostomme menemään hälytystilaan ja vaikuttaa fyysiseen ja emotionaaliseen hyvinvointiin.

Ihminen on luonnostaan kehollinen ja sosiaalinen olento ​

Ihmiset ovat sosiaalisia olentoja ja meidän biologiaan on kirjoitettu tarve olla yhteydessä ja vuorovaikutuksessa ja solmia suhteita toisiin ihmisiin. Ihmisen lapsuusaika on pidempi kuin monella muulla lajilla, mikä väistämättä ”pakottaa” meidät oppimaan tapoja olla vuorovaikutuksessa toistemme kanssa.

Ihmisen selviytyminen ja lajina kukoistaminen on ollut ja on edelleen riippuvainen yhteistoiminnasta. Jo metsästäjä-keräilijäaikoina metsästys vaati koordinoitua yhteistoimintaa, yhteisiä toimintatapoja ja sopeutumista vaihteleviin tilanteisiin. Ravintoa keräiltiin yhdessä, se jaettiin ja usein valmistettiin yhdessä, lapset kasvatettiin yhdessä ja asuintilat luolissa jaettiin yhteisön kesken.

Kaikki tämä vaati pitkälle kehittyneitä sosiaalisia taitoja sekä tulkita toisia ihmisiä: lukea toisen kehon asentoa, kasvojen ilmeitä, tulkita äänensävyjä, aistia tunnetiloja. Sosiaalisuus ja kyky yhteistyöhön, muuntautumiseen ja oppimiseen ovatkin olleet tärkeitä tekijöitä ihmisen hengissä pysymisen ja lajina menestymisen kannalta. Monipuolinen ja hienovireinen tunneskaalamme vaaditaan voidaksemme elää läheisessä yhteydessä toisiimme: tarvitsemme koodiston kertomaan, mitä vuorovaikutuksessa tapahtuu ja mikä on turvallista. Ja tuo koodisto eli tunteet, ovat nimenomaan kehollisia kokemuksia.

Kehon kieli on alkuperäinen äidinkielemme​

Vaikka kehon kieli on meille kaikille luontaisin, vanhin ja aina saatavilla, silti sen kielen puhuminen on monelta unohtunut. Luotamme niin vahvasti puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen, että saatamme luulla sen olevan ainoa tapa kommunikoida. Olemme niin tottuneet asioiden käsittelemiseen mielen tasolla, että emme enää muista, miten elää omassa kehossamme ja oman kehomme kautta.

Kehon kielen viestit ovat vieraita, emme ole herkistyneet niitä kuulemaan tai vaikka kuulisimme, emme osaa niitä tulkita, puhumattakaan siitä, mitä itse kerromme toisille omalla kehollamme. Ja mehän kerromme kehollamme koko ajan ja on puhtaasti itsestämme kiinni, haluammeko vaikuttaa siihen, millaista viestiä kerromme. Jos emme halua, ei pidä ihmetellä, miksi meidät tulkitaan aina väärin, vaikka ”puhuin ihan selvää suomen kieltä”.

Koska keho omana instrumenttinamme on unohtunut, emme välttämättä muista, että kehossamme on paljon sellaista viisautta, joka auttaisi ratkaisemaan päivittäisiä haasteita. Luotamme liikaa järkeen ongelmien ratkaisijana. Vastikään eräässä johtamisvalmennuksessa esitin johtajille kysymyksen ”miten voisit oppia kestämään paremmin hankalia tunnetiloja työssä”. Vain yksi johtaja kymmenestä huomasi lähestyä asiaa kehon kautta ”että muistaisin hengittää syvään”.

Miten kehotietoisuus liittyy johtamiseen?

Ajattelepa seuraavaa tilannetta: olet johtaja ja haluat kertoa ihmisillesi tiimissäsi tärkeän asian. Et kuitenkaan tietäisi, mitä sanoja suustasi tulee, koska et osaisi muodostaa sanoja oikein. Samaan aikaan työntekijät vastaisivat sinulle kehollaan, mutta koska et ymmärrä oman kehosi kieltä, et osaisi tulkita tätä viestiä. He puhuvat sinulle, mutta et ymmärrä, mitä he sanovat. Sinä siis puhut mitä sattuu ja työntekijäsi vastaavat kielellä, jota et ymmärrä. Hankala tilanne johtajalle, eikö vaan.

Tämähän on kuitenkin todellinen tilanne kehollisessa viestinnässä, jos yhteyttä omaan kehoon ei ole emmekä ole tietoisia omasta kehon tilastamme tai siitä, mitä kehollamme viestimme. Suuri osa vuorovaikutuksestamme on kehollista (halusimmepa sitä tai emme) ja jos vain osaisimme, malttaisimme tai pitäisimme tärkeänä rakentaa syvää yhteyttä kehoomme, sen viesteihin ja olotiloihin, valtava tietoallas avautuisi.

Aiemmassa blogikirjoituksessani kirjoitin johtajan tunnetaidoista seuraavasti: Tunneälykkyyttä ja tunnetaitoja on sen ymmärtäminen, että se, mitä tapahtuu mielessä, koetaan kehossa. Ja mitä koetaan kehossa, heijastuu mieleen. Jos emme pysty säätelemään sitä, mitä meissä sisällä tapahtuu, emme myöskään pysty säätelemään sitä, mitä vuorovaikutuksessa tapahtuu. Siksi kehotietoisuus on johtajalle niin valtavan tärkeää.

Mitä on kehotietoinen johtajuus?

Mitä kehotietoinen johtajuus sitten voisi olla? Se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kehotietoinen johtaja opettelisi:

Kehotietoinen johtaja myös aktiivisesti kehittäisi työpaikkaansa, työympäristöään ja työpaikan toimintatapoja siihen suuntaan, jonka hän luontaisesti tietäisi olevan kehon toiminnan kannalta optimaalista eikä vaatisi työntekijöiltä sellaista, joka kehollisella tasolla vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa tai suorituskykyynsä negatiivisesti.

Miltä kuulostaisi? 

Kehollisuuden kautta johtaminen palaa juurille

Olen vuosia opiskellut erilaisia kehotietoisia, kehollisia ja somaattisia menetelmiä ja lähestymistapoja, aina joogasta neurotieteisiin ja traumakokemusten keholliseen työstämiseen, ja olen opettanut joogaa kehotietoisella lähestymistavalla kohta viisi vuotta. Samaan aikaan olen lähestynyt ihmisjohtamista ja vuorovaikutusta eri näkökulmista ja miettinyt, pohtinut, opiskellut, kouluttanut, valmentanut ja keskustellut lukuisten eri ihmisten kanssa ihmisjohtamisesta: kaikki on vaikuttanut ”hyvältä”, mutta silti olen miettinyt, mikä näkökulma jatkuvasti erilaisesta johtamiskeskustelusta pääasiassa puuttuu.

Vasta viime aikoina olen ymmärtänyt, että se on nimenomaan kehotietoisuuden näkökulma: jos johtajana haluaa johtaa kokonaisvaltaisesti, ei oman kehoa ja sen käyttöä voi ohittaa! Olen siis sekä joogaopettajana, että vuorovaikutus – ja johtamisvalmentajana löytänyt itseni täsmälleen saman asian äärellä. Uskon, ja olen entistä vakuuttuneempi siitä, että aidosti hyvä johtaja osaa elää ja johtaa nimenomaan kehon kautta, kehotietoisesti ja kehoa hyödyntäen: palaten siihen lähtökohtaan, josta jokainen meistä elämäämme aloittaa ja lopettaa.

Kehollisin terveisin,

Hanna

1 ajatus aiheesta “Kehotietoinen johtajuus – paluu ihmisyyden juurille”

  1. Paluuviite: Hyvä työelämä ja työhyvinvointi tehdään yhdessä, osa 2. Yksilön juuritaidot - Hyvää työtä-Akatemia

Kommentoi