Jos mietit jotain asiaa, josta lapsena aivan erityisesti pidit tai mikä sai sinut nauramaan hervottomasti, mitä tulee mieleesi?
Uudistumisen taito –valmennuksen kolmas valmennuspäivä sukelsi tunteiden ja tunneilmaston maailmaan. Tunnelmaan virityttiin silmät kiinni ja hymyt huulilla Muotoiluakatemian komean kattokruunun alla Monty Pythonin Always Look on the Bright side of Life -biisin tahdissa. Kukapa olisi voinut olla hymyilemättä, ja ehkä vähän huojumattakin tämän hyväntuulisen biisin tahdissa?
Valmennuspäivän aluksi pohdittiin yllä olevaa kysymystä. Yhteisesti jaetuissa lapsuuden muistoissa nousivat esiin esimerkiksi salaa katsellut musiikkivideot, kiinnostus hyönteisiä kohtaan, kaislatupakat, hervoton tunnelma hevostalleilla, kortin pelaaminen rahasta jouluaattona ja mopolla ajelu takatukka hulmuten jännityksen kupliessa rintakehässä ja vatsassa.
Kaikkia muistoja yhdisti se, että ne jollain tavalla liittyy voimakkaisiin tunnekokemuksiin, kehollisiin aistielämyksiin tai toisiin ihmisiin, sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Siis ne asiat, jotka vuosikymmentenkin takaa nousevat esiin, ovat kehoomme ja tunteisiimme vahvasti juurtuneita.
Mutta miten tunteita, tunneilmastoa ja merkittäviä kokemuksia sitten voisi nykyistä enemmän hyödyntää enemmän omassa työssä ja liiketoiminnassa?
>> Kannattaa myös lukea Pajun blogista lisää mm. siitä, millä tavalla oman liiketoiminnan itsessä ja asiakkaissa herättämiä tunteita, kokemuksia ja ajatuksia voi tutkailla Joharin ikkunan avulla.
Pohdittavaa:
Millaisia tunteita olet kokenut työssäsi viimeisen kahden viikon aikana?
Mistä ne ovat syntyneet?
Kuuluvatko tunteet yksilölle, vai ovatko ne
kollektiivista omaisuutta?
Koskeeko tunneilmasto vain isompia yrityksiä - entä yksinyrittäjät?
Tunneilmasto tarkoittaa ryhmässä yhteisesti jaettua ja koettua tunnetta. Se muovautuu ryhmän jäsenten myötävaikutuksesta, mutta sitä voidaan myös johtaa aktiivisesti ja rakentaa haluttuun suuntaan. Tunneilmasto muodostuu aina, kun kaksi tai useampi ihminen kohtaa.
Ryhmän tunneilmasto vaikuttaa sen jokaiseen jäseneen ja johtajien tunnetilalla on aivan erityisen suuri merkitys koko työyhteisön tunneilmastoon. Tunnejohtamisen tai tunneilmaston luokittelu ”pehmeisiin” arvoihin on todellista liiketoimintapotentiaalin vähättelyä, sillä kasvava määrä tutkimuksia toistuvasti osoittaa positiivisen tunneilmaston ja työilmapiirin sekä liiketoiminnan kannattavuuden välisen vahvan positiivisen korrelaation.
Toisaalta tunneilmasto näkyy aina myös asiakaskohtaamisissa. Positiivinen tunneilmasto voi olla yrityksen todellinen kilpailuvaltti – myös silloin, kun kyseessä on yksinyrittäjä.
Jos mietit, miksi käyt juuri sillä tietyllä kampaajalla tai miksi haluat juuri sen tietyn kouluttajan tilaisuuteesi, usein kyse on juuri siitä, millaisen tunnejäljen hän on pystynyt sinuun jättämään. Millaisen tunneilmaston hän on rakentanut juuri sinun kohtaamiseen? Millaiseksi hän saa sinut tuntemaan itsensä?
Tunneyhteys ja tilanteeseen sopiva tunneilmasto rakentaa luottamusta ja herättää asiakkaissa kehollisia muistoja. Siksi tavoiteltavaa tunneilmastoa ja tunnetilaa kannattaa jokaisen yrityksen ja yrittäjän aktiivisesti miettiä.
>> Lue lisää tunneilmaston rakentamisesta ja tunnetaidoista aiemmista blogiteksteistä.
Tunteita tai kehoa ei voi työpäivän ajaksi laittaa off-tilaan
Ihmisinä olemme kehollisia olentoja. Tunteet tuntuvat ja elävät ennen kaikkea kehossamme ja vaikuttavat kaikkeen toimintaamme, kaikissa tilanteissa. Tunteet ovat kehollisia viestintuojia ja kokonaisvaltaisia kehon ja mielen tiloja, jotka
- pitävät meidän turvassa,
- ohjaavat meitä toimimaan sosiaalisissa tilanteissa,
- muokkaavat kehon vireystilaa ja
- vaikuttavat siihen, miten tulkitsemme ympäristömme tapahtumia.
Alkeellisimmalla eläimelläkin sen elossapysymistä ohjaavat tunteita muistuttavat käyttäytymistilat lähestyminen ja välttäminen. Menemme siis joko nautintoa, mielihyvää kohti tai kivusta, kärsimyksestä, epämiellyttävästä pois. Tunteet auttavat meitä suuntaamaan toimintaamme hyvinvointiamme tukevaksi eikä päätöksenteko ole mahdollista ilman tunteita.
On siis mahdoton ajatus, että olisi olemassa yksi tilanne elämässämme (siis työ), johon tunteet tai kehollisuus eivät kuuluisi tai jota ne eivät koskettaisi. Silti työelämän mantra on pitkään ollut rationaalis-analyyttinen järkiajattelu, josta tunteet pidetään loitolla. Uskallan kuitenkin väittää, että ihmisyyden perusolemuksen, tunteet ja kehollisuuden liiketoimintansa pohjaksi valjastavat yritykset, johtajat ja työyhteisöt tulevat olemaan tulevaisuuden menestyjiä.
>> Voit lukea lisää kehollisuudesta aikaisemmista blogikirjoituksista.
Pohdittavaa:
Millaisen tunnetilan haluaisit ryhmässäsi vallitsevan?
Minkä tunteen haluaisit asiakkaassasi heräävän?
Mikä on se tunnetila, joka asiakkaasi muistijäljen tekee?
Merkitys luo muutosta
Kolmannessa valmennuspäivässä pohdittiin myös sitä, mikä voi estää tai mahdollistaa muutoksen tai uudistumisen. Näitä esteitä on paljon ja ne ovat jokaisella erilaisia. Tunnistatko sinä jotain seuraavista?
- Järjen valta: Vain oikeassa muodossa esiin tuotu tai ”tieteellinen” tieto on ainoaa tietoa, viis kokemuksellisuudesta tai kehon (ja sen myötä myös tunteiden) viesteistä.
- Outouden / vierauden harha. Liian vieraat ja erilaiset asiat saattavat estää uudistumista: tämä on liian outoa, ei ole minua varten. En edes kiinnostu asioista, jos ne tuntuvat itselleni liian vierailta.
- Asiantuntija-ansa. ”Tiedän tämän jo” tai ”olen tämän teeman asiantuntija” – toistuu myös tarinassa Suutarin lapsen kengistä.
- Tunteeton juttu vailla merkitystä. Asia ei herätä mitään tunnetta tai sillä ei ole meille merkitystä. On vaikea saada saa ketään tekemään asioita, millä ei ole mitään merkitystä. Asia, joka herättää tunteita, synnyttää merkityksiä.
- Yksinkertaisuuden harha. Joku asia tuntuu niin naurettavan yksinkertaiselta, että se ei voi olla totta tai uskottavaa. Luonnostaan tunnumme usein monimutkaistavan itsessään yksinkertaisia asioita.
- Liian vaikea tai kipeä totuus. Jokin asia voi herättää vastustusta siksi, että siihen liittyy vaikeita tunteita (esim. pelko, häpeä, syyllisyys, kateus). Emme edes suostu ajattelemaan asiaa, johon nämä tunteet liittyvät “tätä matopurkkia en avaa”.
- Elefanttisyndrooma. Asia on kerta kaikkiaan liian iso, mahdottomalta tuntuva kokonaisuus, josta ei saa kiinni. Kun elefanttia pilkkoo pienemmäksi, osatehtäviksi tai osatavoitteiksi, on niihin helpompi tarttua ja saada nopeammin kokemusta onnistumisesta ja edistymisestä.
- Aiemmissa kokemuksissa kiinni pitävät lukot. Aiemmat kokemukset ja niihin liittyneet tunteet voi estää meitä edes harkitsemasta uudistumista. Entä jos sama toistuu, se tuntui niin ikävältä, että en kyllä halua kokea saa uudelleen?
Mikä esteistä kuulostaa sinusta tutulta? Mikä tunne sinun uudistumistasi voi estää tai voisi edistää? Minkä esteen voisin ottaa erityistarkasteluun? Miten päästä siitä yli?
Neljännessä päivässä pääsemmekin intuition ihmeellisen maailmaan ja valjastamme sen ajattelun ja uudistumisen työkaluksi!
>> Lue myös blogisarjan aiempi osa Uudistuminen vaatii luovaa ajattelua sekä seuraava osa Liiketoiminta vaatii sekä intuitiota, että rationaalista järkiajattelua.
Uudistumisterveisin,
Hanna
Teksti on laadittu yhteistyössä Vuokko Viljakan kanssa
Uudistumisen taito-valmennus saa rahoitusta Euroopan Unionin Euroopan sosiaalirahastolta.
