Toimimme kaikki osana erilaisia systeemejä ja verkostoja. Jokainen meistä yksilöinä on monimutkainen systeemi ajatuksia, tunteita ja kehollisuutta. Tässä pyhässä kolminaisuudessa toimimme myös osana monimutkaisia vuorovaikutusverkostoja, joissa jokainen vuorovaikutustilanne muokkaa sekä omaa sisäistä todellisuutta, että ulkoisia tapahtumia.
Ihmisinä toimimme edelleen osana erilaisia ryhmiä, yhteisöjä ja organisaatioita. Perhe tai työyhteisö ovat meille luonnollisia sosiaalisia systeemejä, jotka usein moninaisuudessaan yllättävät. Yhteisöinä ja organisaatioina toimimme edelleen yhteiskunnassa osana yhteistyökumppaneiden, asiakkaiden, kilpailijoiden ja muiden tahojen muodostamaa verkostoa.
Liiketoiminnan ja arvoketjujen perinteinen tarkastelutapa keskittyy usein hyvin rajatusti tuotteen tai palvelun hyötyihin asiakkaalle sekä niitä tuottaville organisaatioille. Jopa strategiaa saatetaan kehittää omiin sisäisiin vahvuuksiin tai perinteisiin toimintatapoihin nojaten, unohtaen asiakkaan tai henkilöstön näkökulman tai sen, mitä yhteiskunnassa laajemmalti tapahtuu.
Systeemiseen ajatteluun ja uuteen, kestävämpään arvoketjuun pohjautuvassa liiketoiminnan uudistamisessa tämä nimenomaan ei ole tilanne, kuten tietokirjailija ja valmentaja Eveliina Salonen totesi Uudistumisen taito-valmennuksessa. Systeeminen ajattelu perustuu eri tekijöiden välisten vuorovaikutusten havaitsemiseen ja ymmärtämiseen. Se tarkoittaa oivallusta siitä, miten olemme osa kokonaisuutta sekä kykyä ja halua nähdä, miten asiat vaikuttavat toisiinsa.
>> Lue Pajun blogista lisää systeemisen ajattelun hyödyntämisestä tiimien toiminnassa
Systeemisessä ajattelussa merkittäviä yksittäisten asioiden, ihmisten tai ihmissuhteiden sijaan näiden väliset suhteet ja yhteydet. Systeeminen ajattelu luo ymmärrystä siitä, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen ja kuinka kaikki on vuorovaikutussuhteessa muuhun olevaisuuteen. Systeemisessä ajattelussa tunnistamme uusia yhteyksiä sekä omaan että organisaatiomme sisäiseen maailmaan ja niiden yhteyden ulkopuolella olevaan todellisuuteen.
Usein systeemisessä ajattelussa tarkastelu ulottuu tuotteiden, palveluiden ja liiketoiminnan ohella väistämättä myös ekologisiin, sosiaalisiin ja taloudellisesti kestäviin, vastuullisiin näkökulmiin.
>> Lue Pajun blogista lisää systeemisen ajattelun hyödyntämisestä tiimien toiminnassa
Systeemistä ajattelu vaatii ei-tietämisen asennetta
Systeeminen ajattelu avaa usein aivan uusia uudistumisen näkökulmia. Se poikkeaa lineaarisesta tai systemaattisesta ajattelusta nimenomaan siinä, että siihen liittyy vahva ei-tietämisen asenne. Kun asioiden, ihmisten ja ilmiöiden välisiä suhteita lähdetään uteliaisuudella tutkimaan ja tilanteiden annetaan kehkeytyä, voi lopputuloksena syntyä jotain sellaista, jota ennalta ei osaa aavistaa.
Lineaarinen, systemaattinen ajattelu toimii parhaiten silloin, kun tiedetään, mitä ollaan ratkaisemassa tai tavoittelemassa. Tarkkaan rajatussa ongelmassa tai kysymyksenasettelussa se usein toimii. Haasteeksi lineaarinen tai systemaattinen ajattelu kuitenkin tulee silloin, kun nimenomaan ei tiedetä, mitä oikeastaan ollaan ratkaisemassa tai mitä meidän pitäisi löytää, keksiä tai oivaltaa. Silloin tarvitaan systemaattista ajattelua, tunnustelua, ihmettelyä ja näkymättömänkin havainnointia – mitkä asiat vaikuttavat tähän, mistä kaikesta tässä on kyse?
Henkilökohtaisella tasolla oikeastaan kaikki merkittävimmät liiketoiminnan ideani ja innovaationi olen saanut silloin, kun en ole niitä aktiivisesti pyrkinyt tuottamaan, joko kävellessä, autolla ajaessa tai vapaassa keskustelussa toisten kanssa. Kun ajatukset ovat saaneet vapaasti liikkua erilaisissa asioissa, ilman suoritepakkoa tai hallinnan tarvetta, eikä ajattelua ole ohjannut tarve tehdä päätöksiä, luoda ideoita tai päteä toisten silmissä, on jotain merkityksellistä noussut näkyviin.
Tämä ei ole useinkaan helppoa. Olemme joko kroonisen kiireisiä tai niin tottuneita siihen, että ajattelulla on jokin päämäärä, että vapaa ajattelu ja ei-tietämiseen luottaminen voi tuntua liian riskialttiilta tai turhalta ajankäytöltä. Kuitenkin niin voi syntyä jotain aidosti merkityksellistä tai ei-ilmeistä, jota suoraviivainen tavoitehakuinen ajattelu ei olisi tavoittanut.
Systeemistä ajattelua voi kehittää
Systeemistä ajattelua voi ja ehdottomasti kannattaa kehittää. Voit ottaa tarkasteluun minkä tahansa itseesi tai työhösi liittyvän asian ja lähteä pohtimaan sen liittymistä lukuisiin muihin ihmisiin, organisaatioihin, asioihin, rakenteisiin ja ilmiöihin.
Yksi harjoitus on tutkia työyhteisöä systeemisenä kokonaisuutena. Tätä voi hahmottaa vaikka Hyvää Työtä-Akatemian ideologiakuvan kautta.
Voikukan juurissa on yksilö systeemisenä kokonaisuutena. Yksilö tekee työtä (multa ja kasvualusta), joka parhaimmillaan on hänelle mielekästä ja motivoivaa. Yksilö toimii osana työyhteisöä (kukan näkyvä maanpäällinen osa), jonka sisäiseen dynamiikkaan jokainen yksilö, työntekijä ja johtaja tuo oman lisämausteensa. Työyhteisö toimii mahdollisesti osana laajempaa organisaatiota ja organisaatio edelleen osana yhteiskuntaa (koko voikukkapelto).
- Lähtökohtana voi siis lähteä miettimään aluksi omaa rooliaan systeemissä, sitä millainen suhde sinulla on itsesi eri puoliin (keho, ajatukset, tunteet) ja miten esimerkiksi uskomukset ja asenteet vaikuttavat siihen. Voit pohtia esimerkiksi, miten ajatuksesi vaikuttavat kehosi, miten tunteet ilmenevät kehossasi tai miten tapasi purra hampaita yhteen vaikuttaa kokemukseesi stressaavista tilanteista.
- Toinen askel on pohtia suhteita itsestäsi ulospäin eli mitkä asiat vaikuttavat sinuun ja mikä vaikutus sinulla on muihin (vuorovaikutus). Voi esimerkiksi pohtia, miten tapasi kuunnella toisia vaikuttaa siihen, mitä he sinulle kertovat tai miten toisen rauhallinen olemus rauhoittaa sinuakin.
- Kolmas steppi keskittyy työyhteisöön ja sen vuorovaikutukseen. Sitä avaavat kysymykset, vaikkapa millaista erilaista johtamista eri ihmiset tarvitsevat, millainen vuorovaikutuksen kulttuuri meillä vallitsee, miten yhteisesti rakennetaan hyvinvointia, miten yhteistyö toimii ja ilmenee eri tahojen välillä, millaisia tarinoita meillä kerrotaan.
- Neljäs taso huomioi koko organisaation, sen perustehtävän, asiakkaat ja toimintaympäristön. Voidaan esimerkiksi kysyä, miten asiakkaat suhtautuvat yritykseesi ja sen arvoihin, resursseihin, tietojärjestelmiin tai kulurakenteeseen. Tällä tasolla on oleellista myös tarkastella erilaisia ulkopuolisia ilmiöitä suhteessa omaan liiketoimintaan: miten esimerkiksi muutokset yhteiskunnallisen tason keskustelussa voi vaikuttaa meidän liiketoimintaan.
Systeeminen ajattelu auttaa uudistumisessa, sillä se lisää tietoisuutta vaikuttamismahdollisuuksista. Tasapaino löytyy tiedostamalla. Tasapainoisesta ihmisestä tulee objektin sijasta aktiivinen subjekti, toimija, jolla on hallinnan tunne.
Kun näemme itsemme, yrityksemme, työyhteisömme, verkostomme ja yhteiskuntamme elävänä ekosysteeminä, muutokset arkipäiväistyvät ja niistä tulee luontevia myös yrityksen vuorovaikutusverkostoissa.
>> Lue myös blogisarjan aiempi osa Kuunteleminen luo yhteyttä, yhteisöllisyys voimauttaa.
Uudistumisterveisin,
Hanna
Teksti on laadittu yhteistyössä Vuokko Viljakan kanssa
Uudistumisen taito-valmennus sai rahoitusta Euroopan Unionin Euroopan sosiaalirahastolta.
