Marraskuussa päättynyt Hyvää Työtä-Akatemian ja Paju Consultingin yhteinen Uudistumisen taito -valmennus syntyi yrittäjien ja johtajien aidosta tarpeesta ymmärtää muutosta ja uudistumisen välttämättömyyttä. Monimutkainen ja epävarma maailmantilanne sekä oman toimintaympäristömme ja työelämän muutokset herättävät paljon kysymyksiä ja hämmennystä.
- Mitä – ja miten tästä kaikesta pitäisi ajatella?
- Miten luoda uudistumisen mahdollistavaa tunneilmastoa?
- Mistä löytää sosiaalista tukea yrittäjän ja johtajan yksinäiseen työhön?
- Miten tukea työyhteisön yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta?
- Miten vahvistaa omaa ja työyhteisön resilienssiä kohdata muutoksia?
- Miten kehittää ja uudistaa liiketoimintaa ajattelun, tunneilmaston ja yhteisöllisyyden näkökulmasta – asiakasta unohtamatta?
Valmennuksen kantava hypoteesi oli se, että kehittämällä kykyämme ajatella paremmin sekä yksilönä, että yhteisönä, tunneälykkyys ja positiivinen tunneilmasto sekä yhteisön tuki parhaimmillaan muodostavat jatkuvan ja asiakaslähtöisen liiketoiminnan uudistumisen voiman. Tämä hypoteesi voitiin kyllä valmennuksen aikana todeta paikkansa pitäväksi.
Liiketoiminnan tarkastelu ja kehittäminen rajaa usein ihmisen ulkopuolelle. Me sitä vastoin ajattelemme, että ihminen kehollisena, tuntevana, ajattelevana ja vuorovaikuttavana toimijana on oleellisen tärkeä osa liiketoiminnan kehittämistä. Jos ymmärrämme paremmin, miksi ja miten ihminen toimii yksilönä ja ryhmässä, voimme saada aikaan pysyviä muutoksia ja uudistuksia sekä työyhteisössä, liiketoiminnassa että laajemmin yhteiskunnassa.
Ajattelukaan ei ole yksityisasia
Ajattelu on sosiaalinen tapahtuma, kuvasi kuudennessa lähivalmennuspäivässä vieraillut filosofi Lauri Järvilehto. Ajatusprosessi syntyy vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa, jolloin aivot ovat ikään kuin virranjakajia. Muovautuvina eli neuroplastisina aivojen hermoyhteydet muotoutuvat osana sosiaalisia suhteita ja vuorovaikutustilanteita: voimme konkreettisesti ajatella paremmin ja ainakin toisin, kun ajattelemme yhdessä. Siksi kannattaa luoda tietoisesti tilanteita, mitkä ruokkivat yhteistä ajattelua.
Tätä yhdessä ajattelua voidaan kutsua systeemi 3-tason ajatteluksi. Se on siis kolmas ajattelun järjestelmämme tiedostamattoman ja tietoisen mielen, joista käytetään termejä systeemi 1 ja systeemi 2, ohella. Se tarkoittaa laajennettua, sosiaalista mieltä, johon vaikuttavat ympäristö, sosiaaliset suhteet, vuorovaikutus ja tapahtumat ympärillämme. Ajattelu ei siis ole vain yksityisasia, ei elämässä, työelämässä tai liiketoiminnassakaan.
Valmennus huipentui marraskuun puolivälissä loppuseminaariin, jonka pääpuhujana oli ajattelun ajattelun kiistaton maestro filosofi Esa Saarinen. Saarisen mukaan ajattelu on kuin hengittämistä. Et voi olla hengittämättä, yhtä vähän, kuin voit olla ajattelematta, ja siksi kannattaa ajatella ajattelua.
Parempi ajattelu synnyttää parempaa elämää, ja harva meistä haluaa nimenomaan tuottaa huonompaa elämää. Kuitenkaan ajattelu ei saa aina tarpeeksi tilaa näyttää, mihin se pystyy. Tämän vuoksi olisi tarpeen ajatella, miten ajattelee.
Monelle seminaariin osallistuvalle merkityksellinen oli erityisesti Esan esiin nostama rinnalla olemisen teema: miten tärkeää meille on se, että voimme olla toistemme tukena ja rinnalla. Ja miten paljon itse asiassa paremmin voimme ajatella, tuntea ja toimia silloin, kun koemme rinnallaolevuutta!
”Jos rakastat jotain, ole valmis näkemään sen eteen vaivaa ja miettimään juttuja sen valossa uudelleen. Liiketoiminnasta tulee absoluuttisen varmasti tämän jälkeen parempaa.””
Ajattelua ja liiketoimintaa 100 vuoden perspektiivillä
Jos ajattelisimme, että eläisimme tästä vielä 100 vuotta eteenpäin, kohtelisimmeko kehojamme jollain toisella tavalla? Jos ajattelisimme, että yrityksemme olisivat olemassa vielä sadan vuoden päästä, tekisimmekö joitain valintoja toisista lähtökohdista? Tätä on ajatella asioita 100 vuoden perspektiivillä.
Jos katseemme on liiketoiminnan kehittämisessä ainoastaan lähitulevaisuudessa, näemme vain sen, mikä on juuri tässä läsnä ja minkä jo tiedämme. Olemme kiinni tämän hetken akuuteissa kysymyksissä. Jos katsomme tulevaisuutta muutaman vuoden aikajänteellä, voimme jossain määrin kuvitella, mitä tuleman pitää ja suunnitella toimintaa liiketoiminnallisten tavoitteiden kautta.
Mutta kun katseemme suuntautuu kohti aidosti merkityksellisiä asioita, suuntautuu myös tavoitteiden horisontti väistämättä kauemmas. Silloin perspektiivimme voi kvartaalin tai vuoden sijaan ollakin 100 vuotta.
On selvää, että kukaan meistä ei voi tietää, millainen maailma on 100 vuoden päästä. Kuitenkin varmasti on asioita, jotka eivät muutu ja jotka ovat tärkeitä niin kauan, kun ihmisinä toimimme maapallolla. Silloin kysymyksiä voivatkin olla esimerkiksi:
- Mitä ylipäätään voidaan tietää maailmasta tästä 100 vuotta eteenpäin?
- Mitä silti varmasti tiedetään elämästä tästä 100 vuotta eteenpäin?
- Mikä on itselle tärkeintä?
- Mitkä asiat pysyvät?
- Mitä ilman on mahdoton elää?
- Mikä elämästä tekee elämisen arvoista?
100 vuoden perspektiivillä tarkasteltuna toiminnan majakkana ovat arvot, joiden mukaan emme ole ihmisinä vain numero tai resurssi, vaan elävä organismi muiden joukossa. Silloin kaikkien valintojemme on kestettävä tarkastelua pitkällä tähtäimellä sekä organisaation että yksilöiden näkökulmasta.
Kun hyväksymme kaiken elämän rajallisuuden, liiketoiminnan johtamisesta ja kehittämisestä tulee kestävää sekä ihmisten, ympäristön että liiketoiminnan kannalta. Itsetarkoituksellinen kasvu ei välttämättä näyttäydy enää houkuttelevana vaihtoehtona.
Sadan vuoden perspektiivillä toteutettavassa liiketoiminnan kehittämisessä ja uudistamisessa luodaan merkityksiä ja vahvoja visioita. Sen kantavana ajatuksena voisi olla näkemys:
Yhtenä monista teen työtä sen tulevaisuuden eteen, jota en itse välttämättä ole näkemässä.
Kaikki hyvä päättyy aikanaan!
Uudistumisen taito-valmennus oli konkreettinen, voimaannuttava ja tunteita herättänyt kokonaisuus, josta merkittävänä jäi jälkipolville valmennuksen opit tiivistänyt työkirja sekä vahva yrittäjien yhteisö.
Tässä porukassa on ollut valmentajienkin hyvä kehittää ja kehittyä, uudistaa ja uudistua. Kiitos siis osallistuneille yrityksille ja yrittäjille, vieraspuhujille sekä loppuseminaariin osallistuneille vieraille!
>> Lue myös aiemmat osat tästä blogisarjasta. Yhteenvedon löydät täältä.
Uudistumisterveisin,
Hanna
Teksti on laadittu yhteistyössä Vuokko Viljakan kanssa
Uudistumisen taito-valmennus sai rahoitusta Euroopan Unionin Euroopan sosiaalirahastolta.
