Uudistumisen taito -valmennuksen viidennessä valmennuspäivässä olimme erityisesti sanoittamisen, kuuntelemisen ja myötätunnon äärellä. Pohdimme sitä, mikä merkitys sanoilla ja sanoittamisella on sisäisessä puheessa ja vuorovaikutuksessa, miten tunteet tarttuvat ja tunneilmasto muodostuu, mikä merkitys kehollisuudella on vuorovaikutuksessa ja mitä eroa on sympatialla, empatialla ja myötätunnolla.
Myötätunto tuntuu hyvältä, sympatia rikkoo yhteyden
Olin kerran puhumassa isossa johtamisseminaarissa. Se tietenkin jännitti, mikä on täysin normaalia ja kuuluu ihmisyyteen. Puhe meni hyvin, mutta sen jälkeen sain mielenkiintoisen kommentin: ”minä huomasin, kuinka paljon jännitit ja minua niin säälitti, ajattelin että voi raukkaa”. Kommentti oli tarkoitettu hyvässä hengessä, mutta ei se hyvältä tuntunut. En kokenut itseäni lainkaan raukaksi, tai tarvitsevani sääliä. Mielestäni olin suoriutunut hyvin ja jännitys auttoi minua suhtautumaan tilanteeseen sen vaatimalla arvokkuudella. Asialla oli minulle merkitystä.
Sain siis osakseni sympatiaa. Sympatiassa ymmärretään toisten tunteet, mutta ei koeta samoin. Tämä ilmenee esimerkiksi säälinä, kuten esimerkin tapauksessa. Sympatia rikkoo yhteyttä, sillä kukaan ei halua sääliä osakseen. Haluamme tulla nähdyksi ja kuulluksi, haluamme tulla ymmärretyksi.
Empatia tarkoittaa tunneyhteyttä, samaistumista toisen tunnetiloihin. Empaattinen ihminen tulee esimerkiksi itsekin surulliseksi toisen surusta. Myötätunto on myös empatiaa, mutta siinä on lisäksi halu toimia toisen hyväksi, helpottaa toisten oloa. Myötätunnolla esimerkin tapaukseen suhtautuva voisi vaikka sanoa ”arvaan, että sinua mahtoi jännittää ja minuakin hieman jännitti, vaikka tiesinkin, että selviydyt hienosti ja osaat asiasi. Hengittelin rauhassa ja lähetin sinulle mielessäni paljon hyviä ajatuksia!”
Kun kuuntelemme aidosti, ymmärrämme enemmän. Tätä supertaitoa jokainen yrittäjä tai asiakastyötä tekevä voi todells kehittää omaksi supervoimakseen.
Yhteisöllisyys auttaa yrittäjää jaksamaan ja kehittymään
Tarve yhteisöllisyyteen ja joukkoon kuulumiseen on ihmisen psykologinen perustarve. Se on ollut ja on edelleen ihmiskunnan selviytymisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Silti yrittäjien yksinäisyys on todempaa kuin koskaan. Moni yrittäjä on harkinnut lopettavansa siksi, että ei jaksa sitä, että kaikki päätökset, pohdinnat ja kehittäminen on tehtävä yksin. Erilaisten kriisien värittämät viime vuodet ovat verottaneet erityisesti yrittäjien ja johtajien jaksamista: vaikeat, epävarmuudessa tehdyt päätökset, mahdollisesti muun henkilökunnan kannattelu ja oman hyvinvoinnin laiminlyönti stressaavassa tilanteessa näkyy ja tuntuu.
Uudistumisen taito -valmennuksen yksi kolmesta tärkeästä kivijalasta on yhteisöllisyys ja sosiaalinen tuki. Olemme rakentaneet luottamusta ja psykologisen turvallisuuden ilmapiiriä tietoisesti osana valmennuspäiviä, mutta myös erityisissä yhteisöllisissä tapaamisissa valmennuspäivien välillä. Tavoitteemme on ollut luoda ja vahvistaa sosiaalista verkostoa, joka auttaa paitsi yhteisöllisesti rakentamaan liiketoimintaa, mutta ennen kaikkea muodostamaan vahvaa yrittäjän tukiverkkoa.
Yhteisöllisyys on merkityksellistä!
Mikä merkitys yhteisöllisillä tapaamisilla ja valmennuksen aikana muodostuneella sosiaalisella tukiverkostolla on ollut osallistujille?
Osallistujien mukaan yhteisölliset, rennot ja vapaamieliset tapaamiset keskusteluineen ovat auttaneet yrittäjän yksinäisyyteen. Jo tieto siitä, että kaikilla muillakin on samoja ajatuksia ja haasteita eikä kaikkea ole tarvinnut pähkäillä niitä yksin omassa päässään, helpottaa. Tapaamisissa on päässyt helposti tutustumaan toisiin yksinyrittäjiin ja puhumaan hyvin erilaisista asioista, myös vaikeista ja haastavista aiheista. Sekin on koettu arvokkaana, että osallistujat ovat olleet samanhenkisiä, mutta silti ihmisinä erilaisia. Erilaiset, kriittisetkin näkökulmat auttavat näkemään omaa yritystoimintaa uudella tavalla.
”Yhteisölliset tapaamiset ovat olleet minulle hyvin merkityksellisiä. On hienoa tavata samanhenkisiä ihmisiä, päästä keskustelemaan mieltä askarruttavista asioista syvällisesti sekä luoda yhteyksiä ja verkostoja.”
Yhteisöllisyys merkitsee osallistujille verkostoitumista ja tukea, jonkinlaisena pallotteluseinänä olemista toinen toiselle. Yhteisöllisyys on myös rakentavaa keskustelua, vaikka ei oltaisi aina samaa mieltä. Se on sosiaalisuuden muodostumista muiden kanssa, vertaistukea ja vuorovaikutusta, mutta myös sitä, että voi olla hyvässä ilmapiirissä välillä ihan hiljaakin. Osallistujat ovat saaneet valmennuksesta ja tapaamisista tukea ja voimaa muilta yrittäjiltä. Yhteisön tuki koetaan tärkeäksi ja vaikka osallistujat toimivat eri aloilla, voi silti tukea ja auttaa toisia ja oppia toisilta.
”Olisi huikean hienoa, jos tapaamiset jatkuisivat. Suren jo nyt sitä, että hanke loppuu.”
Teema tuo rakennetta ja ohjaa keskustelua
Yhteisöllisissä tapaamisissa on ollut teema ja rakenne, mutta sisältö on rakennettu siten, että tapaamiset mahdollistavat jakamisen, keskustelun ja tutustumisen. Osallistujat ovat kokeneet, että teemojen ansiosta tapaamiset eivät ole menneet pelkäksi vapaamuotoiseksi plörinäksi, kahvitteluksi ja asioiden surkutteluksi: Yrittäjän aika on arvokasta. Tapaamiset ovat tukeneet valmennuspäivien tapaan paitsi yrityksen kehittämistä myös yrittäjän henkistä kasvua.
Toisaalta teemat ovat varmistaneet sen, että jokainen pääsee pohtimaan tasavertaisena haasteita juuri oman yrityksensä ja itsensä kautta. Ilman teemoja saattaisi käydä niin, että joku puhelias varastaisi show´n ja kaikki muut keskittyisivät vain hänen yritykseensä. Myös se koettiin arvokkaana, että yrittäjän ja johtajan oma jaksaminen on kulkenut koko ajan mukana. Kaikkihan lähtee siitä, että pidät itsestäsi huolta.”
Paikka luo tunnelmaa
Tapaamisten paikat ovat vaihdelleet jäätelöpiknikistä nurmikolla ikkunattomaan kokoustilaan. Näin paikkojen ja tilojen kautta on voinut tutkailla tilan ja paikan merkitystä tunneilmastolle ja sen muodostumiselle. Osallistujat kokivat paikkojen vaihtelun mainiona. Rennommat tapaamiset ovat mahdollistaneet lähentymisen ja tutustumisen toisiin entistä paremmin. Rennommat tapaamiset erilaisissa paikoissa toimivat paremmin kuin ”kalvosulkeiset. Osallistujat kokivatkin, että erilaisten paikkojen merkitys tilanteiseen ja tunnelmaan on suuri. Tärkeä huomio oli myös se, miten olemme kaikki erilaisia. Toiselle sopii jokin paikka mainiosti, toinen joutuu välillä ehkä vähän joustamaan paikan suhteen.
”Rennommat tapaamiset, esimerkiksi jäätelöpiknik lähensi meitä entisestään. Asioista oli kiva ja helppo puhua, kun istuimme kaikki yhdessä nurmikolla. Tuntui, että tutustuimme rennommissa tapaamissa entistä paremmin toisiimme. Rennommat tapaamiset erilaisissa paikoissa toimivat paremmin kuin ”kalvosulkeiset.”
Liiketoiminnan kehittäminen, tunneilmaston muodostuminen, me ihmisinä, työyhteisö, kaikki ovat osa suurempaa kokonaisuutta, systeemiä. Systeemiseen ajatteluun yrittäjässä ja liiketoiminnassa pääsemme sukeltamaan kuudennessa lähivalmennuksessa. Stay tuned!
>> Lue myös blogisarjan aiempi osa Liiketoiminta vaatii sekä intuitiota, että rationaalista järkiajattelua.
Uudistumisterveisin,
Hanna
Teksti on laadittu yhteistyössä Vuokko Viljakan kanssa
Uudistumisen taito-valmennus saa rahoitusta Euroopan Unionin Euroopan sosiaalirahastolta.
