Hyvää työtä-Akatemia

Työ on mielenterveyttä suojeleva tekijä

Näin todettiin vuoden 2021 Työterveyspäivien ensimmäisessä päivässä, joka käsitteli Mieli-teemaa laajasti ja monesta näkökulmasta. Kuunnellessani mielenkiintoisia puhujia oli varsin ilahduttavaa huomata se, että kuinka lähellä Hyvää Työtä-Akatemian ideologia on sitä, mikä tällä hetkellä on tieteellinen tieto hyvästä työelämästä. Tässä kirjoituksessa kokoan ensimmäisen päivän mieli ja mielenterveys-teeman parhaat palat, ole hyvä!

Oli myös rohkaisevaa huomata, että esimerkiksi jo toista kertaa käynnissä oleva Työyhteisöcoachin huippuvalmennus sekä muutoskyvykkyyden ja resilienssin vahvistamiseen yrityksissä tähtäävä Ketterän kehittäjän työkalupakki muutoksen matkalle nostavat varsin konkreettisesti esiin juuri näitä teemoja. Osallistujilta saadut kiitolliset palautteet aikaisemmista valmennuksista ja koulutuksista tukee havaintoa, että oikealla tiellä ollaan!

Ei ole terveyttä ilman mielenterveyttä

Aamupäivän ensimmäisessä paneelikeskustelussa Tutkimusprofessori Jari Hakanen (Työterveyslaitos), Terveystalon johtava organisaatiopsykologi Outi Ikonen, päätoimittaja Mari Karsikas (A-lehdet) ja sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Jaana Vastamäki keskustelivat siitä, miten mielenterveyttä voi edistää työssä. Erityisen tärkeiksi teemoiksi keskustelussa nousivat muun muassa muutoskyvykkyyden, joustavuuden ja resilienssin lisääminen sekä yksilö- että organisaatiotasolla, luottamus ja psykologinen turvallisuus, läsnäolo, kohtaaminen ja välittäminen, työn muokkaaminen ja organisointi sekä työelämän ja perhe-elämän yhteensovittaminen.

Keskustelussa korostettiin nimenomaan sitä, että organisaatiokulttuuri on ensiarvoisen tärkeää mielenterveydelle ja tässä esimiehen rooli on ensiarvoisen tärkeä. Mielenterveyttä tukevassa organisaatiokulttuurissa:

  1. Ylin johto on sitoutunut mielenterveyden edistämiseen, ei pelkästään juhlapuheissa, vaan ihan käytännön tasolla.
  2. Mielenterveyden edistäminen on vahvasti esihenkilöiden prioriteettilistan kärjessä.
  3. Tiedottaminen ja viestiminen mielenterveyden asioista on luontevaa ja sitä on riittävästi.
  4. Organisaatiossa on vahva yhteistyö sekä sisällä ja muiden tahojen kanssa mielenterveyden asioiden edistämiseksi.

Keskustelussa korona sai ilman muuta painoarvoa, koska pitkään jatkunut etätyö on haastanut aivan uudella tavalla myös esimiestyötä. Esimiesten tukemiseksi keskustelussa nousevat muutamat tärkeät toimenpiteet:

  1. Esimiehet saavat riittävästi koulutusta ja valmennusta
  2. Esimiehillä on käytössään jatkuva tukea ja sparrausta
  3. Esimies osaa olla läsnä hetkessä ja aidosti kohdata työntekijät
  4. Esimiehillä on mahdollisuus resursoida riittävästi aikaa ihmisten kohtaamiseen
  5. Työyhteisön kehittäminen mielenterveyttä tukevaksi.

"Lakataan häpeämästä inhimillisyyttä.""

Outi Ikonen
Terveystalo

Mielenterveys rakentuu vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa - myös työssä

Esimiestyötä käsitteli myös työterveyslaitoksen tutkija Pauliina Mattila-Holappa puheenvuorossaan Esihenkilö mielenterveyden tukena. Mattila-Holappa totesi, että mielenterveyden tukeminen työpaikoilla on ennen kaikkea voimavarojen vahvistamista, epäkohtiin puuttumista ja kuormittuneiden tai sairastuneiden tukemista. Hän toi esiin viisi oleellista tekijää, joista rakentuu mielenterveyttä tukeva johtaminen:

  1. Tue kokemusta työn hallinnasta.
  2. Arvosta ja palkitse ponnistelusta.
  3. Pyri oikeudenmukaiseen kohteluun ja päätöksentekoon.
  4. Ole tukena pystyvyyden tunnetta horjuttavissa tilanteissa. Huomioi erityisesti nuoret työntekijät.
  5. Nosta työn merkityksellisyys keskusteluun.

Mattila-Holappa nosti myös tärkeänä asiana esiin mielenterveyttä koskevan keskustelun työpaikoilla. Työkyvystä on pakko puhua, jotta sen tukeminen on mahdollista, mutta samaan aikaan on kuitenkin tiedostettava, että usein työkyvyn tai mielenterveyden puheeksiottaminen voi olla esihenkilöille haastavaa. Tällöin onkin hyvä jo etukäteen pohtia, mitkä teemat voivat olla sellaisia, joiden kautta keskustelu mielenterveyden asioista voitaisiin avata. Näitä voivat olla mm. työn voimavarat, työn kuormitus tai siihen liittyvät epäkohdat tai toisaalta myös työntekijän henkilökohtainen tilanne esim kuormittumisen suhteen.

Ylipäätään se, että mielen hyvinvointi sekä siihen liittyvät saatavilla olevat tukitoimet ovat yleisesti keskustelun aiheena työpaikoilla, mahdollistaa myös henkilökohtaisista mielen hyvinvointiin liittyvistä asioista keskustelun. Esimiehen tueksi löytyy mm. Mielenterveyden tuen työkalupakki, joka tarjoaa erilaisia valmiuksia mielenterveyden asioiden käsittelyyn työpaikoilla.

Mielen palautuminen katkaisee kuormituksen kasaantumisen kierteen

Tutkija Anniina Virtanen (TTL) pohti esityksessään työstä irrottautumista ja palautumista eli kehon ja mielen elpymistä työn aiheuttamista rasituksista. Virtanen esitti DRAMMA-mallin mukaiset kuusi askelta, joilla omaa psykologista palautumista voi edistää.

  1. Työstä irrottautuminen (sekä konkreettisesti, että ajatuksissa)
  2. Kehon ja mielen rentoutuminen (arjessa tapahtuvaa tekemistä, joka mahdollistaa rauhoittumisen)
  3. Omaehtoisuus (on mahdollista vaikuttaa omaan vapaa-aikaan ja työn tauottamiseen)
  4. Kehittäminen ja taidonhallinta (uuden oppiminen työn ulkopuolella)
  5. Merkityksellisyys (tekeminen vapaa-ajalla, joka tuntuu mielekkäältä ja merkitykselliseltä)
  6. Yhteenkuuluvuus (läheiset ja merkitykselliset ihmissuhteet)

Itse pidin myös merkityksellisenä sitä, että palautumisen ei tule keskittyä ainoastaan vapaa-ajalle, vaan palautumista kannattaa pohtia myös työpäivän aikana. Niin ikään tärkeää on muistaa, että mikään määrä joogaa tai mindfulnessia ei riitä, jos työn rakenteet eivät ole kunnossa –> Palautuminen tai työhyvinvointi ei siis ole vain yksilön asia.

Myötätunto on psykologisen turvallisuuden raaka-aine

Itselle kaikkein mielenkiintoisin puheenvuoro oli päivän viimeinen, HY:n tutkija Anne Birgitta Pessin Myötätunnon ja psykologisen turvan kudelmien voima töissä. Olen pohtinut paljon sitä, miten vähän myötätunnosta loppujen lopuksi puhutaan työelämässä, vaikka useissa viisausperinteissä se on muodostanut perustan ihmisen sisäiselle kasvulle ja ihmisten väliselle kanssakäymiselle. 

Pessi kuvasi esityksessään myötätunnon ja myös itsemyötätunnon kulttuurin rakentamisen rakentuvan kolmen peruspilarin varaan:

  1. Taidot (tunne- ja vuorovaikutustaidot, tulkinnat, itsemyötätunto)
  2. Rakenteet (kohtaamisten mahdollistaminen, avoin tiedonkulku, tasa-arvoinen työnjako, myötätuntoa rakentavat palaverikäytännöt sekä esimiestyön käytännöt)
  3. Kulttuuri (jaetun ihmisyyden käsitys, tasavertaisuus ja yhdenmukaisuus ja yhteiset traditiot)

Tärkeä viesti ihan jokaiselle on myös se, että myötätunto itseä kohtaan heijastuu tutkimustenkin mukaan myötätunnon kokemukseen toista kohtaan, kun taas vastaavaa korrelaatiota toisin päin ei ole voitu osoittaa. Tämä kertoo ilman muuta siitä, että usein meidän on helpompi tuntea myötätuntoa toista ihmistä kohtaan, mutta sisäinen puhe itseä kohtaan on usein julmaa ja vähättelevää. Kääntäen, jos osaisin muuttaa puheeni itselleni myötätuntoisemmaksi, samalla muuttaisin suhdettani toisiin ihmisiin myötätuntoisemmaksi. 

On myös mielenkiintoista, että kun on tutkittu psykologista turvallisuutta, yksi tekijä, joka vahvimmissa tiimeissä nousee voimakkaimmin esiin, on juuri myötätunto. Myötätuntoisissa tiimeissä vallitsee psykologinen turvallisuus ja tämä heijastuu tiimin: Organisaation oppii yhdessä, tietoa siirtyy, luovuus ja innovatiivisuus saa jalansijaa, keskustelukulttuuri on avoin ja kannustava, tiimissä uskalletaan puhua vaikeistakin asioista ja ilmaista huolta ja yhdessä sitoudutaan vaikeiden asioiden ratkaisemiseen.

Olemme tuntevia ja kokevia ihmisiä myös työssä

Mieli-päivän voisi kiteyttää lyhyesti siihen ajatukseen, että olemme tuntevia ja kokevia ihmisiä yhtä lailla työssä, kuin kaikilla muillakin osa-alueilla. Tunteet, vuorovaikutus, toiset ihmiset, elämämme haasteet, kohtaaminen ja kuulluksi tuleminen, kaikki ne rakentavat mielen hyvinvointiamme. Jos sen sijaan, että keskittyisimme ainoastaan kehoon, opettelisimmekin ymmärtämään mieltä ja sitä, miten ihminen ylipäätään toimii, olisimme huomattavasti pidemmällä hyvän työelämän rakentamisessa. 

Jos haluat pohtia esimerkiksi läsnäoloa, tunne- ja vuorovaikutustaitoja, kokonaisvaltaista työhyvinvointia, ihmisjohtamisen kysymyksiä tai luottamuksen ja psykologisen turvallisuuden rakentumista, ole yhteydessä! Rakennetaan yhdessä sinun organisaatiotasi tukeva kokonaisuus. Ja syväsukellus edellä esiin nostettuihin kysymyksiin on työyhteisöcoachin huippuvalmennus, jonka ilmoittautuminen on auki nyt!

Mielenterveyden puolesta,

Hanna

Kommentoi