Erilaiset riidat ja konfliktit ovat luonnollisia törmäyksiä ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Niitä ei tulisi pelätä tai pyrkiä välttelemään: Hyvä konflikti on aina mahdollisuus kehittymiseen ja kehittämiseen.
Joskus työpaikan riidat tai konfliktit eivät ratkea omin voimin, vaan jäävät hiertämään yhteisöä ja heikentävät työilmapiiriä. Jos tilanteet kärjistyvät tai jumittuvat, jolloin tarvitaan ulkopuolista apua ratkaisun löytämiseksi. Tällaisissa tilanteissa työyhteisösovittelu voi tarjota neutraalimman maaperän yhteisymmärryksen löytämiselle ja konfliktin juurisyiden selvittämiselle.
Mitä työyhteisösovittelu on?
Työyhteisösovittelu on prosessi, jossa riitaan tai konfliktitilanteeseen pyritään ulkopuolisen, puolueettoman sovittelijan avustuksella löytämään kaikkia riidan osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Sovitteluprosessissa jokaista osapuolta kuullaan erikseen, jonka jälkeen osapuolet saatetaan yhteiseen keskusteluun. Riidan ja konfliktin pysyvän ratkaisun kannalta on tärkeää, että riidan osapuolet löytävät yhdessä ratkaisun tilanteeseen: näin myös sitoutuminen ratkaisuun on pysyvää.
Selkeiden konfliktien lisäksi sovittelua käytetään työyhteisöissä usein myös tulehtuneen ilmapiirin tai työyhteisön haastavan vuorovaikutuskulttuurin selvittämisessä. Se mahdollistaa vaikeista asioista keskustelun, jolloin ongelmakohtiin päästään kiinni.
Sovittelijan rooli sovittelussa on aina edesauttaa keskustelua ja vuorovaikutusta. Sovittelija ei tee sovitteluesitystä tai ehdotuksia, vaan auttaa osapuolia löytämään itse ratkaisun konfliktiin.
Millaisissa tilanteissa työyhteisösovittelu auttaa?
Työyhteisösovittelua voidaan käyttää esimerkiksi seuraavissa normaaleissa työyhteisössä ilmenevissä tilanteissa:
- Työyhteisöissä on ilmennyt selkeä konflikti esimerkiksi kahden työntekijän tai työntekijän ja esihenkilön välillä.
- Työyhteisön ilmapiiri on heikentynyt, kommunikaatiossa tai yhteistyössä on haasteita tai työyhteisössä vallitsee luottamuspula.
- tiimien väliset erot näkemyksissä ja toimintatavoissa haittaavat yhteistyötä ja vaikuttavat työn tuloksellisuuteen.
- Omistajilla tai johtoryhmällä on keskinäisiä erimielisyyksiä yrityksen johtamisesta, omistajastrategiasta tai merkittävistä päätöksistä.
- tai esimiesten ja johtajien tarve lisätuelle konfliktinhallintaan ovat myös tilanteita, joissa sovittelun mahdollisuudet kannattaa hyödyntää.
Usein työpaikan sisäiset vuorovaikutuksen haasteet, roolien ja vastuiden epäselvyydet, pitkäaikainen kuormitus luovat jännitteitä työntekijöiden välille ja aiheuttavat väärinymmärryksiä ja konflikteja.
Milloin on oikea hetki sovittelun aloittamiselle?
Usein onnistuneen sovittelun jälkeen kuulen saman lauseen: kunpa olisimme ottaneet sovittelija mukaan jo aikaisemmin!
Kun ristiriita tai työyhteisön haastava ilmapiiri syvenee, se alkaa viedä tilaa ajatuksissamme ja vähitellen heikentää keskittymistä itse työntekoon. Työyhteisöissä haaskataan valtava määrä työaikaa ja energiaa ongelmallisten tilanteiden tai vaikean työilmapiirin vatulointiin ja pohtimiseen.
Ja mitä enemmän ajattelemme tilannetta, sitä enemmän ajatuksemme muuttuvat negatiivisiksi ja vääristävät kuvaamme tilanteesta sekä toisista ihmisistä. Empatiakykymme alkaa heiketä, jolloin meidän on entistä vaikeampi ymmärtää muita. Tämä kiihdyttää konfliktia entisestään, sillä empatia hillitsee haluamme riidellä.
Lopulta konfliktin tai ristiriitojen todelliset syyt hämärtyvät ja joustavuutemme tilanteen ratkaisemiseksi vähenee entisestään.
Näiden muutosten seurauksena myös oma käytöksemme muuttuu, mikä puolestaan vaikuttaa siihen, miten muut meihin reagoivat. Tämä luo helposti noidankehän, jossa konflikti kasvaa ja syvenee. Pitkittyessään konfliktit eivät yleensä ratkea itsestään, vaan muuttuvat entistä vaikeammiksi ratkaista.
Siksi yksinkertainen vastaus on: mitä aiemmin, sen parempi. Aina ensin kannattaa pyrkiä ensin työyhteisön ja esihenkilön voimin ratkaista tilannetta. Mutta jos se ei tuo parannusta ja ensimmäisen kerran tulee mieleen kysymys: saadaankohan tätä tilannetta selvitettyä, on hyvä hetki kilauttaa kaverille.
Kohti avointa ja ihmislähtöistä työyhteisöä
Riitojen ja konfliktien ratkaisu työpaikalla lisää tuottavuutta ja sitoutumista työpaikkaan ja vähentää sairaspoissaolojen määrää. Hyvin toimivassa työyhteisössä energia ja huomio suuntautuu varsinaisen työn ja perustehtävän tekemiseen ja erimielisyyksistä opitaan löytämään ratkaisuja arjen ongelmiin.
Hyvin toimiva työyhteisö ei pelkää vaikeita keskusteluja eikä välttele ristiriitoja. Päinvastoin, taito kohdata ja käsitellä konflikteja rakentavasti on yksi keskeinen hyvinvoivan työpaikan tunnusmerkki. Työyhteisösovittelu tukee organisaatioita matkalla kohti avoimempaa, luottamukseen perustuvaa ja ihmislähtöisempää työelämää.