Työelämässä on tällä hetkellä isoja haasteita. Työelämän koetaan olevan ahtaampaa ja kiireisempää, selkeys ja työrauha puuttuu, mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot ja työuupumus lisääntyy, sosiaaliset haasteet työyhteisöissä lisääntyvät ja yhteisöllisyys rapautuu. Työ on tehotonta, työntekijöiden keskittymiskyky heikkenee, valtavasti aikaa menee palavereissa ja keskeytymättömän syvätyön aika vähenee kaiken aikaa. Maailman terveysjärjestö WHO on todennut mielenterveyshaasteiden olevan uusi pandemia.
Samaan aikaan puhutaan paljon siitä, miten yritysten tuottavuus saataisiin kasvamaan. Laaditaan kasvuohjelmia, muutetaan verotusta ja houkutellaan investointeja Suomeen. Liian usein unohdetaan se valtava potentiaali, mikä yrityksissä oleviin ihmisiin ja sosiaaliseen pääomaan sisältyy: miten se saataisiin paremmin hyödynnettyä ja samalla parannettua työhyvinvointia, työtyytyväisyyttä ja sitoutumista?
Lukuisat kansainväliset tutkimukset osoittavat selvästi, että subjektiivisilla työelämän kokemuksilla on merkittävä korrelaatio yritysten taloudellisten tulosten kanssa. Investoimalla työtyytyväisyyteen, työhyvinvointiin, sairauspoissaolojen vähentämiseen ja osallistavaan, ihmislähtöiseen johtamiseen yritykset voivat odottaa positiivisia taloudellisia vaikutuksia. Näiden panostusten vaikutukset näkyvät paitsi työyhteisön hyvinvoinnissa, myös yrityksen taloudellisessa menestyksessä pitkällä aikavälillä.
Organisaatioissa puhutaan kyllä ihmislähtöisestä johtamisesta, strategioista ja arvoista. Ihmislähtöisestä työelämästä paljon puhutaan, koulutetaan, valmennetaan ja luetaan kirjoja, mutta lopulta aika harva saa muutoksen siirtymään käytännön tekemiseen, koskipa se työhyvinvoinnin kehittämistä, strategian jalkauttamista, organisaation oppimista tai keskittymiskyvyn ylläpitämistä.
Yksi syy tähän on se, että organisaation toiminnan rakenteet eivät tue muutosta. Rakenne synnyttää käyttäytymistä ja ihminen käyttäytyy tyypillisesti sillä tavalla, jota organisaation rakenne tukee. Siksi, jos haluttaisiin muuttaa toimintaa ja saada ihminen aidosti liiketoiminnan ytimeen, pitäisi muutoksen lähteä yhtä aikaa sekä ajattelun, että rakenteiden tasolta.
Luonnollinen johtopäätös on, että mitä asialle voisi tehdä. Millaisia parempia rakenteita voisimme kehittää, miten ajattelumalleja voisi muuttaa, miten ihminen tuodaan takaisin liiketoiminnan ytimeen?
Me Hyvää Työtä-Akatemiassa haluamme tarttua tähän haasteeseen. Euroopan Unionin Euroopan aluekehitysrahaston EAKR:n (Kasvun Kiitorata-erillisrahoitus) osarahoittamassa selvityshankkeessa arvioimme uuden SaaS-palvelukonseptin toteutettavuutta ja liiketoimintapotentiaalia. Uusi palvelu muotoillee toiminnan ja tekemisen rakenteet uudelleen niin, että ihmisen, tiimin ja työyhteisön johtaminen organisoituu uudella tavalla sekä ihmis- että liiketoimintalähtöisesti.
Selvityshanke on alkanut huhtikuussa 2025 ja se päättyy kesäkuun 2025 loppuun mennessä. Tavoitteemme on, että tämän jälkeen meillä on riittävästi pohjatietoa, jonka perusteella päätös uuden Saas-palvelun kehittämisestä voidaan tehdä.
